20240528

Keväisestä melontaleiristä kesäretki - tekniikkaa ja hauskanpitoa Saaristomerellä 24.-26.5.2024

Teksti: Riikka V.

Kuvat: Riikka V. ja Mariann B.

Keväisen melontaleirin tavoitteena oli, että osallistujat ”saisivat varmuutta meloa omatoimisesti astetta kovemmassa kelissä”. Säidenhaltijan suunnitelma ryhmän viikonlopun suhteen oli aivan erilainen. Eteläisen Suomen ja Saaristomeren ylle parkkeerasi vahva korkeapaine, jonka seurauksena leirin ohjelma muokkautui sukkelasti aurinkoiseen, tyyneen ja hyvin lämpimään säähän sopivaksi. 

Leirin osallistujat Anni H., Anna L., Mariann B, Lauri P., Jani H., Timo K., Riikka V. sekä  ohjaajat Pauliina (Wright) ja Jukka (Ruohonen) siirtyivät Uittamolta Kirjaisiin perjantaina iltapäivällä ja leirisaareen Birsskäriin melottiin alkuillasta. Kristian V. sekä osallistui leiriin ja toimi samalla leirin vetäjien mentorina. 



Koska odotettu kova tuuli ja sen mukana aallokko jäivät puuttumaan, saimme tehdä hyödyllisiä tekniikkaharjoitteita tyynessä ja tästä olikin perustekniikan kannalta paljon hyötyä. Osa oli tarpeellista kertausta, osa uutta asiaa, riippuen luonnollisesti osallistujien aiemmasta kokemuksesta. Moni leiriläinen kommentoi, että oivalluksia ja ”ahaa”-lamppujen syttymisiä tapahtui useita. Leikkaavat melanvedot, hinaukset kaksin tai useamman tarvitessa apua, reksutukset, tuennat ja navigointi näin parhaan melontakauden alkaessa olivat erittäin hyödyllisiä. Saimme kaikki varmasti varmuutta meloa teknisesti paremmin. Pauliina ja Jukka pilkkoivat harjoitukset pienempiin osiin, joista rakennettiin pikku hiljaa suurempi kokonaisuus.


Leirin aikana Pauliina ja Jukka antoivat meille myös paljon pareittain suoritettavia tai kolmen neljän melojan ryhmäharjoitteita. Näistä seurasi mielenkiintoisia keskusteluja. Kuka teki mitä ja miksi, miten se karkuun päässyt kajakki kannattaa hakea, kuka hinaa ja kuka tukee pahoinvoivaa kanssamelojaa, miten päin kannattaa sijoittua, jotta kommunikaatio helpottuu. 



Viikonlopun aikana korostui keskusteluissa usein kommunikaation tärkeys, sekä miten sanoitamme viestimme, että miten tarkasti kommunikoimme. Onko “mennään rantaan” kehoituksen tarkoituksena meloa rantaan vai rantautua rantaan. Onko “tuonne” riittävä suuntaohjeistus. 


Birsskär oli hyvä leirisaari, jonka kallioilta saatoimme seurata tiirojen aamuista pikkukalojen saalistusta ja sopiva uimapaikka löytyi sekin. Saaressa on myös PidäSaaristoSiistinä Ry:n jätepiste ja WC. Hyvä telttapaikka löytyi kaikilla ja perjantai-lauantaiyönä meitä viihdytti, ainakin osin, naapurisaaresta kuuluva karaokelaulanta. Paluumatkalla piipahdimme myös tukemassa saariston turismia eli Brännskärin kahvilassa nauttimassa pientä purtavaa ja jäätelöä. 



Kirjaisiin palasimme sunnuntaina iltapäivällä ja helpotuksen huokausten säestämänä saimme riisua kuivapuvut päältä 26 asteen helteessä. Lämmin niissä oli, mutta puvut olivat tarpeen, mikä tuli hyvin todettua reskutusharjoituksissa edelleen kovin kylmässä merivedessä. 


Suurkiitokset leirin vetäjäporukalle erinomaisesta ohjelmasta, pedagogisesta myönteisestä otteesta ja kaikille muille osallistujille positiivisesta yhteishengestä ja -temppuiluista. Nyt on kuulkaa kesä! Uusia seikkailuja kohti! 

20230727

Melojan majoite

 Teksti ja kuvat: Maija Arosuo

Millainen teltta on hyvä reissukaveri melontaretkelle? Katsastimme kesän 2023 Brändön retkeläisten teltat ja annoimme heidän kertoa oman valintansa hyvistä ja huonoista puolista. 


Patrik Uhinki viihtyy retkillä Everest Himal -teltassaan, jossa on hyvät tilat yhdelle ja kupoliteltaksi mukavan laaja absidi. Teltta on kompakti, joten se mahtuu helposti kajakkiin. ”Olin lähdössä Kolovedelle melomaan. En osannut meloa, enkä retkeillä. Myyjä suositteli tätä, ja olen ollut tyytyväinen”, Patrik muistelee valintaa. 


Olli Mäntylän luottokoti on 80 euroa maksanut Retki 2500 -peruskupoli, joka on kulkenut mukana monet melonta- ja moottoripyöräreissut jo kymmenen vuoden ajan. Korkea kaksikerrosteltta on nopea pystyttää. Absidia kupolissa ei ole. Vesilammikossa vietetyn yön jälkeen makuupussi oli kostea, mutta asia lienee ratkaistavissa paikkavalinnalla. 


Kaisu Ohra-aho testasi Brändön retkellä upouutta Marmotin kahden hengen telttaansa. Vannoutunut riippumattoilija ei vielä lämmennyt maassa nukkumiseen kahden yön jälkeen. 


Taru Tuomiston Fjällräven Akka Dome 2 toimii perheen majoitteena kaikilla retkillä, eli myös vaelluksilla, hiihtovaelluksilla ja kiipeilyretkillä. Tilaa löytyy kahdelle ja koira mahtuu nukkumaan eteisessä. 


Jani Hoikkalalla on Fjällräven Abisko Dome 2, joka on samankaltainen kuin Tarun Akka, mutta jonkin verran kevyempi. Pystytys on Janista mukavaa, kun ei tarvitse kerätä kiviä rannalta. Myös absidit pysyvät pystyssä itsestään, sillä teltassa on kolme kaarta. 


Riikka Vilkuna pitää erityisesti Jack Wolfskin Exolight II -telttansa keveydestä ja pakkautuvuudesta. Tilaa voisi toisaalta olla enemmän. Teltta on nopea pystyttää ja seisoo itsestään. 


Sven Forsell pitää Fjällrävenin Abisko View 2 -telttansa näköaloista. Ovet saa avattua molemmin puolin, jolloin merimaisemat avautuvat kaikessa komeudessaan. Teltta on tarkoitettu kahdelle hengelle, mutta on Svenistä sopiva yhdelle isolle miehelle. 


Tuomo Tapper luottaa Haltin Alta II -telttaan, josta hänellä on myös neljän hengen perheversio. 15 vuotta käytössä ollut korkea teltta pelittää edelleen. Perinteisen kupolin absidi voisi olla isompi. 


Kristian Vuorilehdon Hilleberg Staika on kahden hengen teltta, jonne mahtuu vaimokin. Teltta on hintava, mutta myös laadukas ja kestävä, ja siinä on hyvät tuuletusominaisuudet. Absidit ovat Kristianista turhan pienet, minkä hän ratkaisee ottamalla mukaan myös tarpin. 



Sanna Elomaan yhden hengen MSR Hubba NX-telttaan mahtuu juuri hänen Expedin talvimakuualustansa. ”Eipä sitten voi patjalta tipahtaa”. Pienelle teltalle on helppo löytää paikka ja vaalea päälikangas on kesällä viileä. Teltta pakkautuu pieneen, muttei tuuletu kovin hyvin. Hinta-laatusuhde on Sannasta kohdillaan. 

Milla Järvipetäjä kuvailee Nemo-telttaansa ”mansardikattoiseksi”. Siinä on pieni pohja ja korkea katto. Kiinnitysmekanismit ovat heppoiset ja vaativat tuunaamista, muun muassa narujen vaihtamista pidempiin.  

Retkellä koettiin sekä kovia tuulia että sateita. Kivien avulla pystytettyinä kaikki teltan pysyivät paikoillaan ja ehjinä eikä yksikään niistä vuotanut.