Tiistaimelonta 12.06.2013
Tiistaimelonta 06.08.2013
Joka kevät, Urpon päivänä se alkaa… Kaikki ”urpot” kokoontuvat Uittamolle Saaristomeren Melojien vajalle.
Teksti: Oiva Kottonen
Tiistaimelonta 06.08.2013
Joka kevät, Urpon päivänä se alkaa… Kaikki ”urpot” kokoontuvat Uittamolle Saaristomeren Melojien vajalle.
Siitä käynnistyy koko kesän jatkuva tiistaimelonta-tapahtuma. Viime vuosina Urpon-päivänä on melottu Aurajoelle Turun keskustaan. Siellä on otettu vastaan Halisista saapuvat melojat. Iloisten tervehdysten ja melanheilutusten jälkeen ryhdyimme yhdessä tutkimaan josko näkisimme jo vuosia kadoksissa olleen uivan melontalaiturin. Urpon-päivänä emme sitä löytäneet, mutta suureksi iloksemme se löytyi heinäkuussa. Laituri oli kiinnitetty Valaanpyrstön ja Sigynin väliseen laituriin, jonne melojat olivat sitä toivoneetkin.
Varsinaiset tiistai-melonnat sujuivat vanhaan malliin. Kuka tuli ajoissa sai haluamansa kanootin. Myöhemmin saapuneille valinnat olivat joskus vähissä. Itse melonnat sujuivat vanhoja tuttuja reittejä ja aikataulussa pysyttiin ihan kohtuudella vaikka kova tuuli joskus osui juuri tiistaille.
Osanottajat olivat tänä vuonna ainakin minun mielestäni vaihtuneet. Se oli vetäjille mielekästä johdattaa hienoille reiteille uusia ihmisiä. Kyllä siellä vanhoja tuttuja myös näki, mikä osaksi lisäsi turvallisuutta.
Mitään suurempia haavereita ei muistini mukaan sattunut. Toisaalta emme meloneet Papinsaaren tunnelin läpi Friskalanlahdelle.
Jos jollain oli vaikeuksia pysyä muiden vauhdissa niin hänelle järjestyi rinnalla meloja avuksi. Melojat pysyivät yleensä hyvin tiiviisti johtokanootin mukana mikä onkin tärkeää moottoriveneliikenteen takia. Teuvolla oli välillä tosin omat koreografiat. Muutama viikonvaihteena tehty pitempi retki kuului kesän ohjelmaan Soilen vetämänä.
Tiistai-melonnoista vuodelta 2013 vastasi Turun Ladun puolesta Eino Väärä. Suoraan Väärän alaisuudessa toimivat Soile, Heidi, Martti, Mikko ja vanha ”meluja” Oiva, joka on luvannut jatkaa ensi kesänä jos porukka nostaa hänet kanoottiin ja laiturille takaisin, meloa hän lupaa ihan itse!
Teksti: Oiva Kottonen
