20210728

Suviretki

Lähdimme retkelle Paraisten Kajakkikerhon vajalta Sollidenin vierestä Paraisten Norrbystä. Osa retkeilijöistä tuli autolla ja osa melomalla paikan päälle. Mikäs sen helpompaa kun lähteä lähiretkelle? Hyvin ehdittiin perjantai-iltana vesille jo 18.30. Ensimmäisen illan melonta meni Paraisten keskustan kanavaa pitkin Kirkkoselälle, josta löysimmekin ensimmäisen leirisaaren Tjuvholmen. Tjuvholmen on Paraisten kaupungin retkisaari, johon olimme erikseen pyytäneet luvan leiriytyä. Rantautuminen oli helppoa hiekkarannalle, tosin hanhien asuttamassa saaressa sai hiukan väistellä askeliaan. Telttojen pystytyksen jälkeen laitoimme iltapalat. Puolella porukasta oli mukana kajakkeihin mahtuvat kokoontaitettavat retkituolit, jotka joko paransi ruokailun ergonomiaa valtavasti, tai sitten ei. Mukavasti istuskeltiin myös rantapenkalla. Ilta väylien keskellä oli odotettua rauhallisempia, yöllä kuuntelimme kuitenkin hanhien keskustelua.


Seuraavana aamuna kaikki söivät varsin runsaan aamiaisen puuroineen, munineen, voileipineen ja voisarvineen. Matka jatkui kohti Högenin luonnonvaraista lintutarhaa, jossa pesii valtavat määrät harmaahaikaroita ja merimetsoja. Ääni kauemmas on sen mukainen. Ålön kierron seuraava mielenkiinnon kohde oli Tervsundin siltatyömaa. Päätimme kiinnostavasta, tienalaisesta esteradasta huolimatta alittaa salmen lakikuuliaasti tulevan sillan korkeimman kohdan alta. Tässä oli aikaisemmin nostosilta joka avattiin kerran tunnissa, jotta purjeveneetkin pääsivät oikaisemaan. Aamupäiväkahvit ja munkit nautittiin Sattmarkin kahvilassa, jonka pihapuodista myös nappasimme savustettuja ahvenia ja kirjolohta mukaan illalliseksi. Kun matka jatkui ja lounasaika lähestyi löysimme kuin tilauksesta pienen luodon, josta juuri poistui toinen ryhmä melojia. Pikkusen saatiin varjoakin. Koko viikonlopun kelit oli parasta kesäkeliä. Lukuun ottamatta ensimmäisen illan vastatuulta, tuultakaan ei ollut ainakaan mitenkään haitaksi. Kun meloimme Airistoa pitkin lähes petyimme, kun emme päässeet lainkaan surffiin. Toisen illan leiripaikaksi löytyi kirkkaan veden keidas, mistä tarkkailimme isoja laivoja, niiden aaltoja ja hyljettä, joka uiskenteli pitkään illasta saaren edessä.





Sunnuntaina aloitimme paluun kohti Paraista. Kaikki väyläylitykset sujui mukavasti. Jälleen nähtiin kiinnostavia lintuja, olisiko ollut pikku-uikku uimaretkellä? Edellisenä päivänä nähtiin myös merikotkia ja kalasääksiä. Lounaspaikaksi valikoitui mukava varjoisa pieni kallioinen saari jonka ainoa haittapuoli oli hiukan haasteellisempi rantautuminen kaislojen läpi kivikkoon. Hyvin siitäkin pärjättiin.  Lämpimässä kelissä pari retkiläistä päättivät vielä pyöräytellä kajakkinsa ympäri virvoirutkseksi. Palasimme PKKn vajan rantaan 15 maissa hyvin mielin ja rentoutuneina. Lähiretkeily on kyllä varsin helppoa mutta myös avartavaa!




Ajankohta 18.-20.6.2021

Osallistujia 4 kpl

Kilometrejä 41 km

Vaativuus: keskitason retki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti