Kuvat: Petri Lindström
Vappu ajoittui tänä vuonna perjantaille, joten se mahdollisti mukavasti hieman pidemmän keväisen koskireissun. Lähtöön lähdimme torstaina alkuillasta yhteensä neljän auton voimin. Osa lähti vajalta ja osa kulki omien aikataulujensa ja reittiensä mukaan kohteeseen. Innokkaita retkeläisiä oli mukana yhteensä yhdeksän: Anneli, Anni, Arto, Hanna, Henkka, Katja, Pete, Minna ja Sakke. Melontakalusto oli monipuolinen, mukana oli koskikajakkeja, kanootteja ja packraftejä. Osa meloi omalla kalustolla ja osa seuran kalustolla.
Majoittuminen tapahtui kodikkaassa ja tilavassa hirsimökissä Laukaalla ihan Kuusaankosken läheisyydessä järven rannalla. Tuloiltana asetuimme kodiksi ja illalla sauna lämpeni ja järvessä pääsi jo testaamaan veden lämpötilaa hieman ennakkoon.
Perjantaina aamulla aamutoimien jälkeen suuntasimme mökiltä Kapeenkoskelle lyhyen automatkan päähän. Kapeenkoskella tapasimme paikallisia melojia, jotka olivat lupautuneet oppaiksi meille uusiin koskiin. Anni oli hienosti rekrynnyt paikalliset oppaat avuksemme! Kapeenkosken alue on näppärä ympyräreitti, joka koostuu 3 koskialueesta ja niiden välisistä rauhallisista virroista. Sää oli hieno, lämmin ja aurinkoinen. Tuntumaa melontaan sai hakea ensin pienessä Makasiinikoskessa, jossa treenattiin mm. lossausta, akanvirtakäännöksiä ja virtaan lähtöjä. Vaativampaa virtausta ja aaltoa tarjosivat seuraavana tulevat Luijankoski ja itse Kapeenkoski.
Muutaman tunnin melonnan jälkeen meloimme takaisin autoille ruokatauolle. Tämän jälkeen siirryimme Kuusaankoskelle, jossa kävimme ensin kosken läheisyydessä sijaitsevassa ravintolassa kahvilla ja jäätelöillä. Paikallisten oppaiden avulla tutustuimme Kuusaankoskeen, joka olikin hauska ja haastava, voimakas ja isoaaltoinen, kivinen koski. Kosken yli kulkee silta, jossa oli yleisöä katselemassa laskujamme. Päivä oli touhukas ja illalla oli hienoa päästä mökille saunomaan ja grillailemaan.
Lauantaina Pete piti mökin pihalla lyhyen oppitunnin kaluston pelastamisesta köysien avulla. Koulutuksen jälkeen palasimme aurinkoiselle Kapeenkoskelle ja saimme seuraksemme taas paikalliset oppaat. Aloitimme aamun melonnat pelastusharjoituksilla, joissa harjoittelimme heittoköyden käyttöä sekä ns. lifebait pelastuksia.
Jatkoimme melontaa Luijankoskella ja Kapeenkoskella samalla tavoin kuin edellisenä päivänä. Kosket olivat mukavan haastavia ainakin aloitteleville melojille ja näytti kokeneemmillakin olevan hauskaa surffailla isoissa aalloissa. Pelastuksia sai päivän mittaan harjoitella myös tosi toimissa, sillä kaatumisia tuli tasaiseen tahtiin. Kalustoa myös testailtiin ristiin ja osa pääsikin elämänsä ensimmäistä kertaa packraftin ja koskikajakin kyytiin. Ruokatauon jälkeen jatkoimme Kapeenkoskella puljaamista ja illalla taas maistui ruoka ja sauna.
Sunnuntai oli viileä, pilvinen ja hiukan sateinen. Mökin siivouksen jälkeen osa porukasta lähti jo aamulla ajelemaan kohti kotia ja osa jatkoi vielä aamupäivän melontasetin Kapeella. Huomasi kyllä edellisten päivien jo painavan alla, sillä melonnasta oli puhti pois osalla. Meloimme Kapeenkosken alueen läpi ja touhusimme koskissa muutaman tunnin. Sitten oli paluu autoille ja pitkä kotimatka alkoi.
Melontaretki oli hyvin tehokas ja intensiivinen ja alueen kosket olivat yksimielisesti upeita.
Opettavainen ja hieno reissu kaiken kaikkiaan!
