Aloittelijaretki 2023

Teksti: Sven Forsell

Perjantai 30.6.

Sovittuna ajankohtana klo 16 melontakeskuksen luo alkoi kerääntyä innokkaita aloittelijaretken osallistujia. Suuria sinisiä Ikea-kasseja kertyi vajan seinustan viereen samalla kun retken vetäjät, Esko Sorakunnas ja Sven Forsell, asettelivat seuran pakettiautoa ja traileria ajokuntoon. Yhdeksän retkeläisen avustamina pakettiauto ja traileri oli lastattu ennätysnopeasti – matkaan päästiin jo ennen kello viittä.

Puolentoista tunnin ajomatkan jälkeen seurue saapui Pleikilän pienvenesatamaan. Satamassa oli harvinaisen vähän autoja ajankohtaan nähden, parkkipaikkoja oli jopa tyhjinä. Alkoi touhukas trailerin purku sekä kajakkien pakkaus. Monella osallistujilla kajakin pakkaaminen oli uusi kokemus, mutta siitä huolimatta tavarat ja varusteet saatiin mahtumaan kajakkeihin. Matka kohti majapaikkasaarta saattoi alkaa jo ennen iltakahdeksaa tyynessä säässä auringon näkyessä pilviverhon takaa.

Puolentoista tunnin rauhallisen melonnan jälkeen retkue nousi majapaikaksi valikoituneelle Heikinkarille. Porukan hajaantuessa etsimään sopivaa paikkaa omille teltoille, kuului luodolla olleesta pienestä metsiköstä rytinää ja hetken kuluttua iso molskahdus: saaressa majaillut valkohäntäkauris oli päättänyt vaihtaa maisemaa ja ui seuraavaan suurempaan saareen. Telttojen pystytyksen jälkeen retkeilijät kokoontuivat yhteen nauttimaan lämpimästä kesäyöstä, syömään myöhäistä iltapalaa ja tekemään leikkimielisen esittäytymisen. Vielä ennen nukkumaan menoa kännyköistä katseltiin sääennusteita ja arvuuteltiin sataisiko aamulla paljon vai vähän.

Perjantai-iltana menossa majoittautumissaarelle

Lauantai 1.7.

Makeat unet keskeytyivät aamuneljältä kovaan ukkosen jyrähdykseen. Parin kilometrin päässä oleva ukkosrintama nostatti tuulen ja hetken kuluttua alkoi myös sade. Tuuli pysyttelikin melko navakkana aamuun asti ja sade oli jatkuvaa, välillä kiihtyen ja välillä hiljentyen. Aamupalat syötiin sateelta suojassa ennen kuin tavaroita lähdettiin pakkaamaan kajakkeihin pienen tihkusateen saattelemana.

Vesille päästiin ennen kello kymmentä ja porukka kiskoi itsensä parilla melanvedolla vieressä sijaitsevaan Katanpään linnakesaareen. Saaressa retkeilijät hajaantuivat kukin tahoilleen tutkimaan saaren nähtävyyksiä tai nauttimaan saaren kahvilan antimista. Reilun tunnin saarikierroksen jälkeen oli jälleen aika kömpiä kajakkeihin ja lähteä jatkamaan matkaa. Katanpäässä ajoittain tulleet sadekuurot hävisivät omille teilleen ja melontaa jatkettiin pilvipoutaisessa kelissä kohtalaisen länsituulen avittamana. 

Retken osallistujat saivat pareittain suunnistaa sekä valita mieleisensä reitit kohti Eskon ja Svenin määrittelemää määränpäätä, joka tällä kertaa oli Lanskerin eteläkärki. Retkijoukko saikin kierrellä pienien luotojen välistä ja tehdä välillä jyrkkiä käännöksiä mahtuakseen kaikista kapeikoista, joihin suunnistajakaksikko joukon johti. Parin tunnin melonnan jälkeen porukka pääsi määränpäähän, jonne rantauduttiin nauttimaan lounasta.

Lounaan jälkeen osa porukasta lähti Eskon mukana tutustumaan Lanskerin länsipuolella olevaan aallokkoon, jota päivän ajan puhaltanut länsituuli oli saanut aikaiseksi. Kun seurue oli jälleen koossa, lähdettiin pienelle maisemakierrokselle pikku luotojen ja kapeikkojen välissä pujotellen. Pilvet olivat suurimmaksi osaksi kaikonneet lounaan jälkeen ja tuulikin oli aamuisesta rauhoittunut – oli aivan turistikeli. Maisemakierroksen päätteeksi päästiin alkuillasta yöpymissaaren rantaan ja leiriytyminen tapahtui nopeasti. Leiriytymisen jälkeen Esko piti oppitunnin kajakin evän käytöstä ja se herätti keskustelua eri tilanteista, joissa evää olisi hyvä käyttää ja milloin sitä ei kannattaisi käyttää.

Illallinen nautittiin kalliolla ilta-auringon lämmittäessä retken osallistujia. Parilla trangialla paisteltiin jopa lettuja, jotka maistuivatkin ulkoilmassa erinomaisilta. Kun ruuat oli syöty, nähtiin uhkaavien pilvien nousevan horisontista kohti retkijoukon yöpymissaarta. Sadetutkat kertoivat rankkasaderintaman olevan tulossa saarta kohti ja retkeläisille tuli kiire kerätä kuivumassa olleet varusteet sadesuojaan. Aurinko paistoi synkkien pilvien alapuolella näyttävän näköisesti, ennen kuin jäi kokonaan pilvien taakse eikä tarvinnut kauaa odotella kun salama välähti ja parin sekunnin kuluttua ukkonen jyrähti korvia huumaavasti. Raju sadekuuro ropisi hetken aikaan retkiseurueen telttojen kankaaseen ennen kuin ukkosrintama siirtyi eteenpäin. Pitkän ja tapahtumarikkaan päivän päätteeksi ei unta tarvinnut houkutella lainkaan.

Lauantai-illan ukkospilviä

Sunnuntai 2.7.

Aamu valkeni puolipilvisenä pienen tuulen kera, mutta edellisillan sääennusteiden sadekuurouhat olivat väistyneet. Aamupalan jälkeen seurasi teltan purku ja kajakin pakkaaminen, joka oli edellisiä kertoja helpompaa – olihan kuormasta jo syöty ja juotu, joten tavarat sujahtivat nopeasti paikoilleen.

Seuraavaksi suunnattiin kohti Pieskeriä ja sen pienempää lahtea. Pukkeenluodon ja Hurusein välinen veneväylä ylitettiin ripeästi – onneksi yhtäkään venettä ei ollut sunnuntaiaamuna liikkeellä. Pieskerin lahden toiselta rannalta, vastoin ennakko-odotuksia, löytyi kaislikon takaa sopiva maihinnousupaikka. Jyrkän kapuamisen jälkeen päästiin ihailemaan saaren pientä sisälampea – puolileikillään joku mietti josko kantaisi kajakin ja meloisi lammen ympäri. Työläs ajatus ei saanut laajempaa kannatusta, joten seuraavaksi retkiväki siirtyi lähellä olevan näköalakallion laelle. Täältä ihailtiin Kustavin saariston avaria maisemia, otettiin valokuvia ja nautittiin kesäisestä tunnelmasta.

Takaisin vesillä suunta otettiin melko lailla suoraan kohti pohjoista. Parin pienen kapeikkopujottelun jälkeen etsittiin sopivaa lounasluotoa Eskon ohjauksessa. Ehdokkaana ollut pieni lounasluoto oli lintuparven ja kahden valkohäntäkauriin miehittämä, joskin viimeksi mainitut saivat melontaporukan nähdessään sorkat alleen ja uivat seuraaville luodoille. Luoto jätettiin kuitenkin linnuille ja seuraavaa lounaspaikkaa etsittiin tovi ennen kuin sellainen löytyi – ohjaajat olivat jo siinä vaiheessa tippuneet kartalta, mutta onneksi nykyaikainen kännykkäteknologia kertoi missä seurue nautti lounastaan.

Lounastauon jälkeen melottiin maisemallisia reittejä pitkin pikkuhiljaa kohti Pleikilää. Pleikilän rantaan saavuttua kajakit tyhjennettiin retkitavaroista ja nostettiin trailerin kyytiin. Aloittelijaretkien perinteitä noudattaen seurue pysähtyi vielä Heikinkarin Ranthuoneelle munkkikahveille, jossa osallistujat myhäilivät tyytyväisyyttään antoisaan retkeen. Melontaseuran vajalla traileri tyhjentyi vauhdilla, kajakit päätyivät pesun jälkeen paikoilleen, jonka jälkeen retken osallistujat lähtivät omille teilleen noin 40 kilometrin kesäistä melontaretkeä rikkaampina.

Ryhmäkuva Pieskerin näköalakalliolla

Ajankohta 30.6.–2.7.2023

Osallistujia 9

Kilometrejä 40 km

Vaativuus: aloittelijaretki

Aloittelijaretki

Kirjoittaja: Petri Lindström

Kuvaaja: Markku Kuittinen  

Lauantaiaamuna 10 innokasta melojaa ja 4 ohjaajaa pakkasivat kajakit seuran pakuun ja suuntasivat matkansa Rymättylään. Ennen Röölää käytiin vielä kahvilla, jotta energiat olisivat sopivasti koholla kajakkien pakkaamiseen, joka sujuikin yllättävän jouhevasti.

Etelä tuulen keinuttamana Röölästä suunnattiin tutustumaan länteen Saloluodon kapeaan sunttiin ja sen jälkeen Karhuluodon kallioseinään. Tämän jälkeen kohteen oli Maisaari, jossa pidimme leirin pystytys- ja ruokatauon.

Koska aamupäivän melonta oli lyhyt päätimme tehdä vielä toisen lenkin ja käydä kiertämässä Vähä Maisaaren. Tuuli puhalsi paikoitellen hyvin, joten pääsimme kokeilemaan myös vähän aallokkomelontaa.

Päivän päätteeksi ohjelmassa oli vielä saunaa ja iltapalan kokkailua. Lisäksi saimme nauttia Maisaaressa järjestetystä ohjelmasta (kokko, ilotulitus ja grillatut hampurilaiset)  koska elokuun viimeinen viikonloppu eli Muinaistulien yö.

  

Sunnuntaina purimme teltat aamupalan jälkeen ja lähdimme vesille. Päätimme pitää maatauon Teroksen rannassa, koska olimme päässeet aamulla ajoissa liikkeelle. Ennen Röölää poikkesimme vielä tutustumaan paikalliseen pirtuluolaan, jossa huhupuheiden mukaan on oikeasti pidetty pirtuvarastoa.

Röölässä kajakkien pakkaus sujui jo vanhalla ruutinilla, joten ehdimme hyvin etukäteen sovittuun pitsalounaaseen paikallisessa ravintolassa. Siihen olikin hyvä päättää onnistunut aloittelijaretki.

Kiitoksia vielä ohjaajille Markku, Antti ja Taneli sekä muille retkelle osallistuneille.

Markun koostama video retkestä löytyy osoitteesta:

https://drive.google.com/file/d/18ZLJJ3ByDcX3ZW7T84jfjHjVkv-M2_Fk/view

Osallistujien kommentit:

+sopiva vauhti ja onnistuneet päivämatkat

+oppi paljon uutta ja sai varmuutta omaan melontaan

+kivaa seuraa

+sai hyviä vinkkejä melontaan liittyen mm. evän käyttö, suunnistus ja pakkaus

+pääsi saunaan retkellä

+pirtuluola oli mukava nähtävyys

-eräkokemus hieman kärsi urbaanista majoituspaikasta

Ajankohta 29.–30.8.2020

Osallistujia 14 kpl

Kilometrejä 23 km

Vaativuus: aloittelijaretki

Kesäkuun aloittelijaretki

Teksti ja kuvat: Sven

Omalta osaltani Aloittelijaretkelle lähteminen oli kaatua omaan huolimattomuuteeni: olin kirjannut kalenteriini viimeisen ilmoittautumispäivän viikkoa liian myöhäiseksi. Kun vihdoin ja viimein varmistui, ettei minulla olisi mitään työesteitä niin huomasin, että jopa aloituspalaveri oli pidetty. Laitoin retken vetäjälle, Tähkäpään Matille, huolestuneena viestin ja kysyin josko pääsisin vielä mukaan. Matilta tulikin pian viesti, että mukaan mahtuu – oi riemun päivää!

Seuraavaksi ryhdyin pakkaamaan reissulle tarvittavia varusteita – siinä olikin pohtimista mitä ottaa mukaan. Onneksi minulla oli pitkän retken varusteluettelo, jonka mukaan lähdin kasaamaan mukaan tulevia tavaroita. Tavaraa kerääntyikin hämmentävä pino. Seuraava rasti oli sulloa kaikki sopivasti kuivasäkkeihin. Olin hiljattain hankkinut useita samanvärisiä kuivasäkkejä, päädyin lopulta kirjoittamaan säkin sisällön maalarinteipille, jonka kiinnitin säkkiin: näkisin säkkiä avaamatta mitä se piti sisällään. Tavaraa kertyi kaiken kaikkiaan noin neljätoista kiloa – jotenkin sain kaiken tungettua yhteen Ikea-jättikassiin.

Retken lähtö olisi perjantaina, mutta maanantaina Matilta tuli viesti, että perjantaiksi on luvattu kovia tuulia. Viestissään Matti lupasi ilmoittaa viimeistään keskiviikkona mitä retken kanssa tehtäisiin. Pari päivää meni säätiedotuksia kurkkiessa, kunnes tuli viesti, jossa Matti ilmoitti, että lähtö siirtyy lauantai-aamuun. Huokaisin helpotuksesta, retki ei peruuntunut kuitenkaan kokonaan – saatoin jopa jättää mukaan otettavan vesimäärän vähemmälle.

Lauantai-aamu valkeni aurinkoisena ja vähätuulisena – edellisen päivän kovat tuulet olivat onneksi tyyntyneet. Saavuin melontavajalle varttia vaille yhdeksän, Matti ja Reija olivat tuolloin jo paikalla. Traileri oli jo Matin autossa kiinni ja lähdimme nostelemaan tavaroita sekä kajakkeja trailerin kyytiin. Vajaassa tunnissa traileri oli täyteen lastattu ja matka kohti Pleikilää saattoi alkaa.

Kaikki pakattu, matka voi alkaa.

Kohti Pleikilää

Pleikilään saavuttuamme traileri purettiin alta aikayksikön, jonka jälkeen alkoi matkan siihen asti jännittävin osuus: kaiken mukaan otetun kaman tunkeminen kajakkiin. Rannassa kävi hirvittävä tuhina ja ähellys kun itse kukin survoi tavaroitaan kajakin syövereihin. Artisan Millenium-kajakki imaisi tavarani yllättävän tuskattomasti ja suureksi hämmästyksekseni kajakkiin jäi vielä tilaa.

Tavaroiden pakkausta kajakkeihin

Vesillelaskun jälkeen lähdimme melomaan luoteeseen tarkoituksena kiertää Katanpää pohjoispuolelta. Ensimmäisen maatauon pidimme Hamskerissa, jonka jälkeen seurasi kovatuulisempi pätkä Katanpään pohjoispuolelta tuulen puhaltaessa kokolailla luoteesta. Merellä oli vaahtopäitä, mutta koko poppoo selvisi hyvin Katanpäähän. Katanpäässä pidimme lounastauon ja kiertelimme saarta ympäriinsä katsellen tykkejä.

Ensimmäinen tauko

Katanpään tykkejä katselemassa

Kylläisinä lähdimme melomaan Matin ja Reijan opastamina kohti yöpymispaikaksi valittua Löökooraa. Ohitimme saaria sekä luotoja välillä hyvinkin matalassa vedessä meloen. Tämä on se syy miksi aloitin melomisen: vaikka olen liikkunut koko ikäni moottoriveneellä saaristossa, niin kaikkialle ei moottoriveneellä pääse – nyt näkemäni maisemat olivat henkeäsalpaavan upeita, eikä yhtäkään muuta veneilijää mailla halmeilla.

Ilta-aurinko

Saavuimme illansuussa Löökooraan ja kaikki lähtivät hakemaan paikkaa omalle teltalleen. Telttani nousi ripeästi ja tämän jälkeen kokoonnuimme porukalla valmistamaan iltapalaa: kuka kokkaillen raaka-aineista, kuka retkimuonapussia hyödyntäen.

Aamuhetki Löökoorassa

Sunnuntai-aamu valkeni aurinkoisena ja tyynenä. Lähdimme vasta yhdentoista aikaan melomaan – olin jostain syystä luullut, että melojat ovat aamuvirkkua porukkaa, mutta harhakäsitykseni korjattiin. Lämpötila kohosi päivän mittaan yli kahdenkymmenen asteen ja myötätuuliosuuksilla tuli jo melkein kuuma. Sivuutimme paluumatkalla Pieskerin upeat kalliot ja monia muita upeita saaria sekä luotoja, joiden lähellekään ei olisi moottoriveneellä ollut asiaa. Sää helli meitä koko päivän, mutta kaikki hyvät asiat päättyvät aikanaan: tulimme takaisin Pleikilään neljän jälkeen. Jäljellä oli enää trailerin lastaus sekä purkaminen melontakeskuksen pihalla.

Lähtövalmisteluja sunnuntaiaamuna

Pieskeri

Reija opettaa melontatekniikkaa

Tämä oli minun osaltani ensimmäinen retkimelontani ja kokemuksena erittäin miellyttävä sellainen. Matti ja Reija olivat hyviä oppaita, ryhmä sai heiltä hyviä käytännön vinkkejä retkimelonnasta. Omakohtainen kokemus tavaroiden pakkaamisesta ja kajakkiin ahtamisesta oli opettavainen: kaikkea painoa ei tarvinnut kantaa omassa selässä ja kajakkiin mahtuu hämmentävä määrä tavaraa! Retkimelontakärpänen puraisi eikä se haittaa ollenkaan :)

Ajankohta 29.-30.6.
Osallistujia 9 + 2 vetäjää

Kilometrejä  18 km + 16 km

Vaativuus: aloittelijaretki